Kirjaesittely vol 2: Jotta voisin rakastaa

Kirjaesittely osa 2.

Tällä kertaa avaan hieman aivan tuoretta Keiju Vihreäsalon järkälemäistä teosta Jotta voisin rakastaa. Kirjasta tekee massiivisen niin sen koko kuin painava asiakin. Keiju on avannut sydämensä kirjassaan, tekstistä loistaa elämänkokemus, viisaus ja rauha: kaikki on lopulta hyvin. Kirja on julkaistu Hidasta elämää-sarjassa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan! ❤️

"Käytännöllisesti katsoen kaikki ihmisen elämän hienoimmat asiat ovat mahdollisia vain, kun hyväksymme oman haavoittuvaisuutemme. Silloin olemme kokonaisia, eli hyväksymme paitsi vahvuutemme ja hienoimmat piirteemme, mutta olemme myös armollisia heikkoutta, puutteita ja erehtyväisyyttä kohtaan. Vain silloin voi ottaa elämässä sellaisia riskejä, jotka voivat viedä kukoistukseen niin rakkaudessa kuin muillakin elämänalueilla. Voimme heittäytyä luomaan uutta pelkäämättä, että rajoja rikkovalle ajattelullemme nauretaan, voimme rakastaa ilman, että pelkäämme, että paljauttamme käytetään meitä vastaan.

Mutta haavoittuvaisuuden hyväksymisen edellytys on, että kokee olevansa turvassa. Jos henkeä uhataan tai kokee olevansa vaarassa, keskittyy vain selviytymiseen. Silloin pitäytyy vanhassa ja elää elämää, jossa voi mahdollisimman hyvin ylläpitää varmuutta selviytymisestä. Vaikka saatamme haaveilla asioista, jotka olisivat mahdollisia silloin, jos emme pelkäisi niin paljon, menee halu selviytyä sen yli ja ohi. Turvattomuus saa toimimaan painokkaammin aivojen alimpien, toistuvuuteen perustuvien osa-alueiden tuella. Silloin aivojen ylemmät osat, ne, jotka ovat pelissä silloin  kun puhutaan esimerkiksi rakkaudesta, luovuudesta tai henkisestä kasvusta, ovat sivuosassa ja vakavan uhan edessä ikään kuin pois päältä. Hälytysvalmius luo sisäisen ristiriidan: taistellako selviytyäkseen vai antautuako luottamaan ja rakastamaan."